Ääntä kohti!

Äänen valtaisan merkityksen tajuaa, kun alkaa miettimään mihin kaikkeen se liittyy. Jo kohdussa tutustutaan äitiin äänen kautta. Omassa teini-iässä jopa poikaystävä valittiin äänen perusteella. Kun puhelu yhdistyi 059-palveluun ja linjalta kuului vain satunnaisen pojan värisevä ääni, niin sen perusteella piti päättää, nähdäänkö illalla Tapulin asemalla, vai odotetaanko kenties seuraavaa vähemmän värisevää ääntä. Suosikkibändien keikat Sir Elwoodista Pearl Jamiin. Ne äänet, joiden kuuleminen vielä tänäkin päivänä aiheuttaa kylmiä väreitä.

Tai kuinka paljon väärä ääni voi ärsyttää. Se kun radiosta oli juuri saamassa sen lempibiisin kasetille ja sitten juontaja puhui jonninjoutavia parhaan kohdan päälle. Ylioppilaskirjoitukset, jossa edessäni istuva epävireinen viheltelijä sai lyijykynästä. Tai viulunsoittoni, jota kukaan ei halunnut kuulla. Ehkä siksi isäni suositteli vahvasti siirtymistä jalkapallon pariin, jolloin vingutus vaihtui tuomareille vittuiluksi. Varmasti kovin ärsyttävä ääni sekin. Puhumattakaan oman pään sisäisistä äänistä.

Äänen merkityksestä kertoo myös Aivotutkija Minna Uotilaisen tutkimus, jossa ihmisille näytettiin kuvamateriaalia kasvoista, joilla vaihteli erilaisia tunteita, kuten surua, iloa, toivoa ja pettymystä. Materiaalia näytettiin tutkimuksessa sekä äänellä, että ilman. Lopputuloksena oli se, että me pystymme kyllä tunnistamaan tunteen myös ilman ääntä, mutta silloin kun mukana on ääni, niin pelkän tunnistamisen lisäksi kyseiset tunteet menevät ihon alle, omiin tunteisiin.

Uskon, että kaikki ymmärtävät myös markkinointiviestinnän näkökulmasta äänen merkityksen. Millainen olisi hiljainen podcast tai tunteisiin vetoava liikkuvan kuvan toteutus ilman musiikkia? Jokainen meistä osannee myös kertoa miltä Netflix, Mäkkärin jinkku tai Applen koneen avaaminen kuulostavat. Osaksi varmasti siitä syystä, että kyseiset yritykset ovat pysyneet samalle äänelle uskollisena vuosia, mutta osaksi siitä syystä, että äänimaailma on kiinteä ja olennainen osa näiden yritysten brändiä.

Äänimainonta on edelleen se kaikkein vaikein mainonnan lajeista. Kuva pitää maalata ihmisten mieliin pelkän äänen avulla. Siksi se kannattaakin jättää niille, jotka sen osaavat. Niille, jotka hallitsevat kiteyttämisen ja tarinankerronnan jalon taidon. Niille, joita kuulostaa olevan tällä hetkellä aivan liian vähän. Äänimainonnasta on tullut isolta osin tyhjänpäiväistä skeidaa, jolla vain täytetään tyhjää tilaa. Vähän sama kuin kouluaikoina kirjoitti mahdollisemman isolla fontilla, että sai vaaditun yhden sivun täytettyä mahdollisemman pienellä vaivalla. Tämä siitäkin huolimatta, että audion suhteen mahdollisuudet ovat rajattomat. Toisin kuin esimerkiksi liikkuvan kuvan kanssa, jossa budjetti pitkälti määrittää sen mitä kuvassa pystyy näyttämään, niin äänen avulla voi rakentaa mahtavia pään sisäisiä maailmoja, jotka jokainen kuulee ja näkee omanlaisinaan.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Bauer Median Vieraskynä-blogissa